Ruotsalainen sporttilounas

Maanantai 30.6.2008

Hotellin aamiaista mainostettiin kovasti, ja se olikin kaiken hypetyksen arvoinen: Kaikki oli luomua, kauniisti esille laitettua, runsasta ja herkullista. Syötyämme leipää, juustoa, leikkeleitä, kasviksia ja hedelmiä sekä mysliä ja jogurttia kahvin ja mehun kanssa olimme täynnä pitkälle iltapäivään. Päätimme seuraavaksi matkakohteeksi Malmön ja yöpymispaikaksi Kööpenhaminan. Varasimme booking.comin kautta kalliin mutta viihtyisältä vaikuttavan hotellin ja matkaan pääsimme klo 11 tankattuamme auton.

Koko matka Malmöhön oli hyvää moottoritietä, matka kesti kolmisen tuntia, alkumatkasta satoi rankasti mutta sää kirkastui etelään päin tultaessa. Luulimme jo auton ilmastoinnin hajonneen, mutta hetken levättyään se jaksoi taas viilentää autoa ja olotila mukavoitui huomattavasti – opimme hetkessä arvostamaan ilmastointia ihan uudella tavalla! Matkalla syötiin vain ”Sport Lunch” eli ruotsalaiset huoltoasemalta ostetut suklaapatukat, jotka eivät kyllä maistuneet mitenkään sporttisilta, ihan tavallista vohvelia ja suklaata, kuin Kismet. Johanna ajoi Malmöhön saakka. Ruotsalaisilla moottoriteillä tuntuu olevan pääasiassa 110km/h nopeusrajoitus, käytännössä kaikki ajoivat noin sataakolmeakymppiä, niin sitten mekin. Matka taittui nopeasti!

Viimeiset 2km Malmön keskustassa oli aivan kamala ruuhka, siinä tärvääntyi puolisen tuntia jonottaessa, ja sen aiheuttajaksi paljastui pikkuinen tietyön poikanen. Malmössä jätettiin auto parkkiin ja jalkauduttiin navigaattorin turvin, ilman tavallista karttaa. Virhe. Eihän se kävelijöitä osannutkaan neuvoa, lopulta löydettiin arvaamalla sinne, mihin haluttiin. Aki muisti kivan paikan, muttei sitä, miten sinne pääsee. Stora ja Lilla Torget löydettiin kuitenkin. Kaunista oli Malmössä, vanhoja taloja, kanavia, kukkia ja siistit kadut. Käveltiin, otettiin kuvia ja käytiin syömässä Burger Kingissä (vain, koska Johanna ei ollut koskaan käynyt BK:ssa).

Malmöstä matka jatkui noin klo 17 kohti Kööpenhaminaa. Sillan ylitys maksoi 325 SKR ja kesti noin 20 minuuttia, sitten oltiinkin jo Kööpenhaminassa, Tanskassa. Rajamuodollisuuksia ei ollut, ei oikeastaan edes huomannut, että mentiin maasta toiseen Schengen-alueella kun ollaan. Valokuviakin sai raja-alueella ja sillalla ottaa vapaasti, ja otettiin. Kööpenhaminaa ihasteltiin ajelemalla ristiin rastiin, navigaattori piti huolen siitä, että saatiin kunnon sight-seeing, kierrätti meitä kuin taksikuski turisteja.

Hotelli Phoenix Copenhagen löytyi lopulta, päästiin kirjautumaan sisään ja asettumaan taloksi. Hetki levähdettiin katsomalla telkkaria, sieltä tulikin tuttu ohjelma America`s next top model! Laittauduttiin parempiin vaatteisiin ja lähdettiin kävellen katsomaan kaupunkia. Kongens nytorv- niminen alue on tosi hieno, kanavan varrella hollantilaistyylisiä taloja, paljon vanhoja laivoja ja viihtyisiä rantaravintoloita.

Illalla päätettiin mennä tutustumaan Kööpenhaminan ehkä kuuluisimpaan nähtävyyteen, Tivoliin (ai niin, onhan Pieni Merenneito, mutta nähtiin me siitä kopio taidegallerian ikkunassa!) Pyydettiin hotellin vastaanotosta kaupungin kartta (vahingosta viisastuneina) ja lähdettiin autolla Tivoliin. Navigaattori näytti meille taas vähän kaupunkia, mutta Tivoliin päästiin sitten kuitenkin, parkkipaikkakin löytyi kalliista parkkihallista (jonka maksuautomaatti ei huolinut Visaa, vaikka siinä lukikin että sen pitäisi käydä…) Onneksi meillä oli vähän Tanskan kruunuja.Tivolin sisäänpääsy maksoi 85DKK/hlö, ja oli jokaisen kruunun arvoista. Tivoli oli todella upea kokemus! Varsinkin kesäillan hämyssä, tuhansien värivalojen loisteessa tunnelma oli sanoinkuvaamattoman hieno. Onneksi meillä oli mukana kamera. Ai niin, siitähän loppui tietenkin akut ensimmäisen viiden kuvan jälkeen. No, olihan meillä vara-akut. Jotka sitten loppuivat seuraavien kymmenen kuvan jälkeen! Onko tämä huonoa tuuria? Akin kännykässä on sentään ihan kelvollinen kamera, jolla saatiin melko välttäviä kuvia. Muistot ovat sentään olemassa!